Elämänkaari kokonaisuutena

 Psykososiaalinen teoria
- Erikson alun perin esittänyt teorian, mutta hänellä ei ollut empiiristä näyttöä
- Vaillant on kehittänyt teoriaa pitkittäistutkimusten pohjalta
- Ihminen käy elämänsä aikana läpi kahdeksan kriisivaihetta. Kunkin vaiheen onnistunut läpikäyminen luo suotuisan pohjan kehityksellem, onhelmat puolestaan heijastuvat myös seuraaviin kriiseihin.





Eli keskeiset ideat:
1. Sosiaaliset vaikutteet keskeisiä
2. Kriisi/kehitystehtävä kussakin vaiheessa
3. Myönteinen tai kielteinen kehitystulos
4. Kehitys on kasautuvaa ja korjautuvaa

1. perusluottamus - epäluottamus (0-1 v.)

2. itsenäisyys - häpeä/epäily (2-3 v.)
3. aloitteellisuus syyllisyys (3-5 v.)
4. ahkeruus (pystyvyys) - alemmuus (6-12 v.)

5. identiteetti - roolien hajaannus (nuoruus)
6. läheisyys - eristäytyminen (varhainen aikuisuus, tyypillisesti parisuhteen solmiminen)
7. luominen (generatiivisuus) - lamautuminen (aikuisuus) (Vaillant on lisännyt tätä ennen uran luominen - käpertyneisyys -kriisin ja tämän jälkeen merkitysten säilyttäminen - jäykkyys -kriisin
8. minän eheys - epätoivo (vanhuus)

Vanhuus

Vanhuus voidaan jakaa kahteen osaan:

• kolmas ikä tarkoittaa aktiivista ja itsenäistä elämää varhaisvanhuudessa
• neljäs ikä tarkoittaa kautta myöhäisvanhuudessa, jolloin riippuvuus muista ihmisistä kasvaa ja itsenäisyys kaventuu

Fyysiset muutokset

• perimä, elinympäristö ja elintavat vaikuttavat
• ulkonäkö muuttuu
• suorituskyky heikkenee, hidastuminen (heijastuu psyykkiseen ja sosiaaliseen puoleen)
• aistitoiminnot heikkenevät (näkö ja kuulo yleisimmät)

Kognitiiviset muutokset

• hermoston vanhenemismuutokset näkyvät havaintokyvyssä ja muistissa
• aivojen suorituskyky säilyy jos niitä käytetään
• havaintonopeus ja lähimuisti heikkenevät, oppimiskyky säilyy
• kiteytynyt älykkyys(=taitoja ja kykyjä, kuten laskutaito ja yleistieto, jotka säilyvät suhteellisen hyvin ikääntyessäkin) kompensoi
• motivaatio ja tunteet vaikuttavat kognitiivisiin suorituksiin

Sosiaaliset muutokset

• ihmissuhteet edistävät hyvinvointia; yksinäisyys masentaa ja rajoittaa toimintakykyä
• eläkkeelle siityminen, leskeys, isovanhemmuus
• tuttavien ja sukulaisten kuoleman hyväksyminen
• harrastukset tärkeitä

Hyvä vanhuus

• vanhat teoriat: aktiivisuus vai irtaantuminen?
• nykynäkemys: vanhus aktiivisena valitsijana

Keskeiset kehityshaasteet

• minän eheys

- oman elämän hyväksyminen hyvine ja huonoine puolineen

- kokonaisnäkemyksen muodostaminen

- muistelu auttaa tässä prosessissa; oman elämän narratiivin muodostaminen

• ristiriidat oman kokomusmaailman ja ympäristön odotusten välillä

• sopeutuminen iän rajoituksiin

• kyky luopumiseen

- roolien muutokset

- avun tarvitsemisen hyväksyminen

- kuoleman hyväksyminen

Kognitiivinen kehitys aikuisuudessa

• Lähikehityksen vyöhyke oli Vygotskyn ajatus, että potentiaalinen kehitystasoa korkeampi kehitystaso voidaan saavuttaa ulkoisen avulla. Aikuisetkin siis oppivat lähikehityksen vyöhykkeellä, esimerkiksi asiantuntijuuden kehittyminen työyhteisössä.
• Joustava älykkyys muuttuu kiteytyneeksi. Nopeus ja monipuolisuus korvautuu kokemuksen tuomalla viisaudella.

Postformaali ajattelu = kypsää ajattelua kuvaava käsite

• ongelmakeskeisyys: ongelmien (ja asioiden mutkikkuuden) löytäminen, tunnistaminen ja ratkaisuvaihtoehdot
• relatiivisuus: taju siitä ettei kaikista asioista ole yhtä ainoaa totuutta, eri näkökulmien hahmottaminen
• kriittisyys: kyky arvioida ja vertailla eri näkökulmia; tiedon ristiriitaisuuden sieto
• reflektiivisyys: oman toiminnan ja omien rajoitusten tunnistaminen ja arviointi

Kohlbergin teoria moraalin kehityksestä

Koskee moraalista ajttelua ja sisältää kolme vaihetta:

1. esisovinnainen (rangaistukset ja hyöty)
2. sovinnainen (laki ja järjestys)
3. periaatteelinen (sisäistetyt periaatteet kokonaisuuteen ja tilanteeseen suhteutettuna)

Aikuisuus

''Tasanteita ja siirtymävaiheita''

Kuka on aikuinen?

• Lain mukaan 18-vuotias on aikuinen
• Psykologisesti aikuinen

- on löytänyt oman identiteetin

- on itsenäistynyt vanhemmistaan

- kantaa vastuuta omasta isestään ja toisista ihmisistä

- suunnittelee elämäänsä ja tekee harkittuja ratkaisuja

Aikuisten kehitystehtävät

Nuorena aikuisena (mm.)

• Oman maailmankuvan selkiyttäminen
• Parisuhteen tai muiden läheisten ihmissuhteiden solmiminen

Keski-ikäisenä (mm.)

• Osallistuminen työelämään ja oman urakehityksen edistäminen
• Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tehtävät

Keskeisimmät kehitystehtävät

1) Läheiset ihmissuhteet

• Aikuisen kiintymistyyli

1. Turvallinen
2. Itseriittoinen
3. Takertuva
4. Pelokas

• Parisuhteen vaiheet

1. huuma/symbioosi
2. erillistyminen
3. kumppanuus
4. ero?

-> kriisi (uhka ja mahdollisuus)

- toipumiseen vaikuttavia tekijöitä

1. eroon johtaneiden tekijöiden laaja-alainen ymmärtäminen; harkittu ratkaisu
2. sosiaaliset tukiverkostot
3. vanhemmuuden vastuun jakaminen (lasten yhteys molempiin vanhempiin sekä lasten kanssa keskustelu, turvallisuudentunteen ylläpitäminen)
4. taloudellinen tuki

2) Työ

Työttömyys uhkaa

• toimeentuloa
• minäkäsitystä ja itsetuntoa
• hallinnantunnetta

Tasapainoinen ammatillinen identiteetti

• osaamisen kokemus
• tyytyväisyys
• korvaus
• sitoutuneisuus

3) Generatiivisuus
(on työtä, lastenkasvatusta ja yhteiskunnalista vastuunkantoa)

Kasvattajan tärkeimmät tehtävät

• turvallinen ja virikkeinen ympäristö
• ohjaavat vuorovaikutussuhteet
• rakkauden osoittaminen ja rajojen asettaminen

Yhteiskunnallinen vastuunotto

• luottamustoimet, järjestötyö
• vapaaehtoistyö, harrastusohjaajana toimiminen
• rikasta kulttuuriperinnön uudistamista vai kaavoihin kangistunutta luutumista?

Kasvatustyylit (Baumrindi)

1) Ankara (autoritaarinen)

• rajoja asettava,
• aikuiskeskeinen
• rangaistukset keskeisiä
• vanhempi ei perustele vaatimuksiaan
• lapsen tottelevaisuus on tärkeeää
• vanhemmalla on mielessä normijärjestelmä, jota tulee noudattaa
• vähän empatiaa ja lämpöä lasta kohtaan

-> Lapsesta tulee totteleva, mutta usein ahdistunut. Yleensä myös heikko itsetunto.

2) Kannustavan vaativa (autoritatiivinen)

• vastavuoroisuus vanhemman ja lapsen välillä
• rajojen asettava, mutta lasta kunnioittava
• runsaasti empatiaa ja lämpöä lasta kohtaan
• vanhemmat perustelevat vaatimuksensa ja
• keskustelevat lasten kanssa
• sekä lapsen omaa tahtoa että tottelevaisuutta arvostetaan
• tarvittaessa vanhemmat ovat tiukkoja ohjeiden noudattamisessa
• vanhemmat voivat tunnustaa olevansa väärässä
• järkiperäiset ratkaisut kasvatustilanteissa

-> Lapsesta tulee onnellisia sekä hyvät sosiaaliset taidot ja itsetunnon omaavia.

3) Salliva

• puutteellinen kontrolli, ei tukea
• lapsikeskeinen
• lämpöä, mutta ei rajoja
• vanhemmat myötäilevät lapsen epäkypsiä reaktioita ja suostuvat lapsen impulsseihin ja toiveisiin
• lapsen mielipide on tärkeä päätöksenteossa
• pienellekin lapselle annetaan tietoa perheen asioista
• lapselle asetetaan vähän vaatimuksia
• vanhempi on lapsen mielihalujen tyydyttäjä

...salliva: hemmotteleva/ vai laiminlyövä?

1) hemmotteleva

• vanhempi reagoi kaiken aikaa lapsen tarpeisiin
• lapselta ei juurikaan vaadita mitään

-> Lapsista tulee usein kärsimättömiä, vaativia ja onnettomia sekä heikon itseluottamuksen omaavia.

2) laiminlyövä

• vanhemmat piittaamattomia
• lapsen tarpeisiin ei reagoida
• lapsen kanssa ei keskustella
• lapsen mielipidettä ei huomioida
• sitoutumattomuus
• ei lämpöä eikä rajoja

-> Lapsilla todetaan yleensä käytöshäiriöitä ja itsehillinnän puutetta sekä saattavat olla epäsosiaalisia.

Nuoruus

''Toinen mahdollisuus'' ''Länsimainen ilmiö''

Nuoruuden kehitystehtävät

- sopeutuminen fyysisiin muutoksiin, oman kehon hyväksyminen

• puberteetti = fyysiset muutokset
• murrosikä = kulttuurinen vaihe

- itsenäistyminen (monitasoista)

• fyysinen, taloudellinen, psyykkinen itsenäisyys

- identiteetin löytäminen

Identiteetin muodostaminen

identiteetti = suhteellisen pysyvä (tilanteista ja rooleista riippumaton) vastaus kysymykseen ''kuka minä olen''; kokemus itsestä ''samana''

- henkilökohtainen identiteetti

• ominaisuudet, jotka tekevät minusta ainutlaatuisen
• seksuaalinen identiteetti: suuntautumus ja kokemus itsestään naisena/miehenä

- sosiaalinen identiteetti

• samastuminen ryhmään (esim. suomalainen, vihreiden arvojen kannattaja)

1) identiteettikriisi

- omien tulevaisuuden mahdollisuuksien arvioiminen

- vanhempien arvomaailman tutkiminen

2) sitoutuminen

- omiin arvoihin, tavoitteisiin ja uskomuksiin

- koulutussuuntautumissuunnan ja ammatin valitseminen

Identiteettiä ja itsetuntemusta hankitaan erilaisten kokeilujen ja roolikokeilujen kautta, kaukorakkauksien ja idolien, harrastusten, työn ja opiskelun avulla. Oleellista on oma pohdilta ja toisilta saatu palaute.

Identiteetin kehitystasoja (James Marcia)

• epäselvä/selkiytymätön identiteetti

ei identiteetin rakentamisen prosessia, ei sitoutumista tai ratkaisuja

• lainattu/valmiina omaksuttu identiteetti

ei identiteetin rakentamisen prosessia, mutta on sitoutunut keskeisiin ratkaisuihin

• etsijän/selvittelyvaiheessa oleva identiteetti

identiteetin rakentamisen prosessi käyty läpi tai käynnissä, ei sitoutumista tai ratkaisuja

• saavutettu identiteetti

identiteetin rakentamisen prosessi käyty läpi tai käynnissä, sitouduttu keskeisiin ratkaisuihin

Tehtäviä (lapsen ajattelun kehitys)

Vertaa Vygotskyn ja Piaget'n teorioita

• biologisen kypsymisen merkitys?
• kehityksen vaiheittaisuus?
• keskeiset prosessit = mikä saa aikaan kehitystä?

Lapsen ajattelun kehitys

Kognitiivisten toimintojen ymmärtämisen kehittyminen

1. tieto kognitiivisten toimintojen olemassaolosta
2. tieto kognitiivisten toimintojen välisistä yhteyksistä
3. tiedon luonteen sekä tiedon ja todellisuuden välisen suhteen analysointi

mielen teoria: yksilön pikku hiljaa saavuttama ymmärrys, että muillakin on oma tietoisuus, ajatukset ja tunteet.

Piaget'n teoria ajattelun kehityksestä

• ajattelun kehitys on kypsymisen seurausta (biologinen painotus)
• kokemukset luovat skeemoja; pyrkimys tasapainoon ja ristiriidattomuuten luo kehitystä

assimilaatio: uusi sulautuu vanhaan täydentäen sitä

akkomodaatio: uusi tieto tulee vanhan rinnalle

• moraalin kehitys on yhteydessä ajattelun kehitykseen
• kehitys tapahtuu vaiheittain
• muutokset kaikilla tietyssä iässä

Piaget'n ajattelun kehityksen teorian vaiheet

1. sensomotorinen vaihe: 0-2 vuotiaan ajattelun kehitysvaihe. Ensimmäiset sisäiset mallit muodostuvat, aistihavainnot yhdistyvät motiriikkaan, opitaan symbolifunktio ja mm. esinepysyvyys.
2. esioperationaalinen vaihe: vaihe leikki-iän ajattelun kehityksestä. Ajattelu sidoksissa näköhavaintoon ja hyvin konkreettista, ei ymmäretä käänteisyyttä (esim. vesilasikoe), ajattelu maagista ja egosentristä eli vain oma näkökulma otetaan huomioon (ei tarkoita samaa kuin itsekkyys vaan liittyy sen ymmärtämiseen, että toisen ihmisen mielen sisältö - havainnot, ajatukset, tieto, asenteet - voi olla erilainen kuin oma. Nykytiedon mukaan lapset ovat taitavampia kuin Piaget oletti.
3. konkreettisten operaatioiden kausi: koulu-iän ajattelun kehitysvaihe. Lapsen ajattelu edelleen sidoksissa konkreettisiin asioihin, mutta ei enää niin näkökykyyyn sidoksissa ja ymmärretään mm. käänteisyys ja säilyvyys.
4. formaalisten eli muodollisten operaatioiden kausi: nuoruusiän ajattelun kehitysvaihe. Abstrakti, käsitteellinen ajattelu tulee mahdolliseksi; teoreettinen pohdinta ja ''mahdollisten maailmojen'' (eri teoreettisten vaihtoehtojen vertailu) ajattelu onnistuu. Kaikki ihmiset eivät saavuta tätä vaihetta, kuten kehitysmaaolosuhteissa elävät jos abstraktia ajattelua ei tarvita elämästä selviämiseen.
5. postformaali ajattelu: aikuisen ajattelua kuvaava vaihe. Korkeatasoista, kypsää ajattelua kuvaava käsite, joka rakentuu koulutuksen myötä.

Vygotskyn teoria ajattelun kehityksestä

• ei erillisiä vaiheita
• yksilön ja ympäristön vuorovaikutus johtaa uusien asioiden sisäistämiseen lähikehityksen vyöhykkeellä (= asiat, joista yksilö suoriutuu toisen avustuksella (ja vähitellen itsenäisesti))
• kielen ja ajattelun yhteys, molempien kulttuurisidonnaisuus -> ympäristö vaikuttaa oleellisesti ajattelun kehitykseen

Kieli ja ajattelu Vygotskyn teoriassa

• sosiaalinen toiminta/puhe: muiden toiminnan ohjaaminen puhumalla
• minäkeskeinen/egosentrinen puhe: oman toiminnan ohjaaminen puhumalla
• sisäinen puhe: puhe muuttuu äänettömäksi ajatteluksi, jolla lapsi ohjaa toimintaansa

Lapsen tunne-elämän kehitys

Vauva

• perustunteet synnynnäisiä, esimerkiksi viha, suru, ilo ja yllättyneisyys
• välitön tunneilmaisu
• tarvitsee aikuista tunnekokemusten säätelyyn
• käyttää alkeellisia tunteiden säätely keinoja, kuten imemistä tai pään kääntämistä

Leikki-ikäinen

• laajempi tunnekirjo, esimerkiksi syyllisyys ja ylpeys
• säätelee tunnetilaansa turvautumalla kiintymyksen kohteisiin sekä käyttämällä kielellisiä keinoja, kuten tunteiden ilmaisua ja tunteista puhumista
• käyttää ulkoisia ja toiminnallisia tunteiden säätely keinoja enemmän kuin mielen sisäisiä tunteiden säätelyn keinoja
• työstää tunnekokemuksia leikin ja mielikuvituksen avulla

Kouluikäinen

• vivahteita tunteisiin, tunneasteet, esimerkiksi pelko, hätä ja kauhu
• kyky säädellä omaa tunneilmaisuaan sosiaalisten odotusten mukaisesti
• pystyy arvioimaan tunneilmaisun vaikutusta toiseen ihmiseen
• monipuolinen tunnesäätely: tunnekokemuksien pohtiminen, tunnistaa, miten ne syntyvät ja kehittyvät, sekä osaa tietoisesti pohtia keinoja, joilla niitä voisi säädellä